Puutarhaa ja pihaa

Samettikukasta salkoruusuun – kesäkukat kaikissa väreissä

Kesäkukat ovat kukkineet värikkäinä ryöppyinä tänä kesänä. Petuniat, orvokit, samettikukat, kehäkukat, tsinniat, tulilatvat, pensaskrassit ja iki-ihanat salkoruusut ovat olleet ilonamme. Kun kasvattaa kesäkukat siemenistä, esikasvatuksen pienet vaivat ja sotkut tulevat kesän mittaan ruhtinaallisesti palkittua. Erinäköisiä ja eri aikaan kukkivia kesäkukkia riitti ripoteltaviksi ruukkuihin, koreihin ja tilkkeeksi kukkapenkkeihin.

Kukkakoreja ja erilaisia kesäkukkayhdistelmiä

Miten kesäkukkien esikasvatus sujui?

Kaikki kesäkukat lähtivät hyvin kasvamaan lukuun ottamatta torvikukkaa, josta en saanut kasvatettua yhtään elinkelpoista yksilöä. Lobeliat kukkivat lopulta, vaikka lähellä toisiaan kasvaneiden alkujen versot sotkeutuivat tiukasti kiinni toisiinsa.

Torvikukan kasvatuksesta aion luopua mutta lobelioita aion jatkossakin kasvattaa. Kasvatusmokasta viisastuneena pidän lobelioiden taimipotteja riittävän erillään toisistaan, jotta ne saisi siirrettyä siististi (ilman takkupalloja) lopulliseen kasvupaikkaansa.

(Kesäkukkien kasvatuksesta voi lukea blogijutussa: http://xn--kyltienmolemminpuolin-71b.fi/yksivuotisten-kesakasvien-yhdisteleminen/.)

Sininen lobelia, jonka seasta pilkistää pensaskrassin lehtiä

Jättiverbanasta tulikin jätti, eikä mini

Suurin yllättäjä kasvamisen loppukirin suhteen oli jättiverbana. Sen itäminen ja kasvuun lähtö olivat hidas ja kitulias prosessi. Siirrettyäni toukokuussa muutaman millimetrin mittaiset taimet ruukkuun, alkoi tapahtua. Kesän mittaan miniverbanoista venyi omenapuun alla parimetriä huiskaleita, joiden kukinnot tosin jäivät melko vaatimattomiksi.

Jättiverbana venyy pituutta
Jättiverbana kukki sen verran, että sain pienen aavistuksen kukan olemuksesta.

Puutarhanhoito lähtee optimistisesta asenteesta, myös jättiverbanoiden suhteen. Aion talvettaa verbanaruukun kellarissa toivoen, että ensi kesänä jättiverbanan juurakko lähtisi kunnon etumatkalta kasvuun. Ehkäpä ensi kesänä pääsen fiilistelemään oikein kunnolla jättiverbanoiden muhkeista sinililoista kukinnoista!

Jottei totuus unohdu. Kuvassa jättiverbanani toukokuun lopulla…

Kesäkukat kasvoivat kuitenkin pääsääntöisesti hyvin…

Keskitytäänpä kuitenkin onnistumisiin, eikä kasvatusmokiin! Seuraavissa kuvissa kesäkukat kukkivat parhaimmillaan.

Petunioiden syvää sineä ja pieniä väripilkahduksia

Siniset petuniat olivat todella sinisiä! Kaikki värisävyt petunioissa ovat kauniita. Pinkit petuniat parvekkeella olivat muuten lapsuuteni vakio kesäkukat. Äitimme mukaan ne kasvoivat joka vuosi samassa mullassa ja kukkivat valtoimenaan (höpö höpö).
Petunioita riitti joka lähtöön – näistä kesäkukista en luovu!

Ainoa pieni miinus petunioiden hoidossa on tahmeiden kukintojen nyppiminen. Se kuitenkin kannatti tehdä, sillä petunia tuuheutui ja kasvatti uusia kukkia koko kesän ajan. Tänään, syyskuun 1. päivänä, osa petunioista alkaa olla poisheitettävässä kunnossa.

Hehkuvan punaiset kesäkukat – tulilatvat kuohuviinin jäähdytysastioissa

Tulilatvaruukkuja terassilla. Kesäkukat voidaan istuttaa, vaikka mihin kippoon. Eilen kirpputorilta löytyi pari punaista emalikattilaa. Ne saavat ensi kesänä sopan sijasta kesäkukat täytteeksi.
Tulilatvaa ja erivärisiä petunioita. Petuniat olivat alkujaan siemenseoksesta, josta putkahti satunnaisia värejä.

Tulilatva oli helppo ja kestävä kesäkukka. Se viihtyi parhaiten suojassa suoralta auringon paahteelta. Tosin niin viihtyivät kaikki muutkin kesäkukat.

Orvokit eri väreissä – monen lempi kesäkukat

Orvokkeja kaupunkikodin terassilla
Orvokkilaatikoita kylätien varrella
Orvokit viihtyvät myös amppeleissa. Heinäkuun paahde alkaa rasittaa kukkaparkoja.

Orvokkien kasvattaminen on hidasta puuhaa. Minulta meinasi usko loppua, sillä vielä toukokuussa taimet olivat vielä pieniä. Monelle orvokki on se ”ainoa oikea kesäkukka”. No onhan se ihana! Varsinkin sinisen lilat orvokit.

Kasvettuaan täyteen mittaansa orvokit jaksoivat kukkia koko kesän. Niiden kuivuneita kukintoja piti jatkuvasti nyppiä. Elokuussa annoin periksi ja leikkasin kasvustot alas.

Talvehdittavat kesäkukat – daaliat kukkivat parhaiten puolivarjossa

Keltaisen daalian kukinto
Oranssi daalia
Daalioita ja samettikukkia kesäkurpitsapellossa
Punainen daalia kukki koko kesän yksinkertaisin kukin
Valkoiset daaliat kukkivat viimeisenä

Daalioiden kanssa olen pitänyt ”välivuoden”. Keväällä en ehtinyt tehdä suunnittelemaani daaliapenkkiä, joten sujauttelin juurakoita kasvamaan sekä ruukkuihin että maahan. Sitkeimmät kukkivat tänä kesänä kesäkurpitsapellossa!

Oranssit kesäkukat – samettikukkia erilaisin kukinnoin

Tällä samettikukalla on vinkeä kukinto
Samettikukkia kivenkoloissa, nyt oranssina
Minikokoisia samettikukkia vanhassa padassa
Samettikukkia parsapenkin reunalla. Alkuja riitti jopa tänne.
Samettikukkia on kasvilavoissa kaunistamassa yleisilmettä. Perhosetkin pitivät niistä!
Samettikukat houkuttelevat perhosia, nokkosperhonen maastoutuu kukan sävyihin
Samettikukka ja syyshohdekukka täydentävät toistensa värimaailmaa
Samettikukkia ja latva-artisokkaa
Tsinnioita kurkistaa siperianpallo-ohdakkeiden seasta. Siperianpallot esikasvatettiin keväällä ja ne näyttävät kohta kukkivan. Taustalla rehottaa joka paikkaan tunkeva kesäkurpitsakasvusto – ja tietenkin samettikukkaa!
Kesäkurpitsan rönsy on sitonut miekkaliljan vangikseen
Rohtosamettikukkaa ja astereita. Asterit availivat kukintojaan vasta elokuun lopulla. Rohtosamettikukka on yrtti, jolla on lakritsimainen maku. Sen toinen nimi on samettirakuuna. (Rohtosamettikukasta voi lukea mm. Hyötykasviyhdistyksen sivulta: https://hyotykasviyhdistys.fi/tuote-osasto/siemenet/yrtit/rohtosamettikukka/)

Samettikukat olivat kesällä pitkään rääpäleitä, sillä ilman vettä nekään eivät sentään lähde kasvamaan. Onneksi elokuussa satoi välillä oikein kunnolla. Parhaimmillaan samettikukasta tulee melkoinen ”pensas”.

Kasvilavassa samettikukka taitaa menestyä paremmin kuin nämä hyötykasvit…

Romanttiset kesäkukat – asterit 

Asterit kukkivat elokuun lopulla. Aster tarkoittaa tähteä ja siltä sen kukinto näyttääkin.

Astereista olen tämän kesän kukkien perusteella kovinkin innostunut. Monivuotisten astereiden kirjo on laaja, samoin yksivuotisten. Nämä kesäkukat olivat ehkä se ”kauden yllättäjä”.  Ihania vanhanajan henkisiä syyskukkijoita!

Klassikko kesäkukat – kehäkukat kylvettiin meillä myöhään

Juhannuksen jälkeen kylvettyjä kehäkukkia, jotka ovat taistelleet itsensä kukkiviksi kuivuudesta huolimatta. Lintulauta odottaa kiveä vasten uudelleen sijoitusta. Se on Esikko-mökin hengessä keltainen.

Sydämeni kesäkukat – salkoruusut 

Kukkivaa salkoruusua ei voi ohittaa ilman sykkeen kohoamista. Miten kasvi voikaan kukkiessaan olla sellainen runsaudensarvi! Viime vuonna kukkimatta jääneet salkoruusun alut selvisivät talvesta ja kukkivat rehevinä tänä kesänä.

Jokainen kukinto oli yllätys, sillä en enää muistanut, mitä alkuja olin minnekin istuttanut.

Tummaa salkoruusua
Salkoruusu nigra
Valkoisia salkoruusuja
Kalvassalkoruusu aloitti ensimmäisenä kukintansa. Muut seurasivat perässä.
Kalvassalkoruusuja tästäkin vinkkelistä
Kalvassalkoruusu lähikuvassa. Tämä kukinto on varmaankin ollut mallina, kun on tehty varvastossuihin muovikukkia tai uimahattuihin pörhöllään olevia tekokukkia!
Tarhasalkoruusu Chater`s doublen kerrotut ja muhkeat kukinnot. Tätä löytyi muissakin väreissä.
Keltainen kerrottu salkoruusu. Taitaa olla chaters double tämäkin. Kukinto on kuin servettiaskartelun tulos.
matala salkoruusu
Matalampaa salkoruusu-lajiketta pilkistää joukosta
Salkoruusun ja sormustinkukan alkuja. Ensi kesän kesäkukat on tältä osin turvattu! Katkoin salkoruusut elokuun lopulla ja jätin pitkät kukkavarret kuivumaan kukkapenkkeihin. Katkomalla kukkavanat saan osan salkoruusuista kukkimaan monivuotisina ensi kesänä. Tämä onnistuu, jos ne eivät kuki itseään läkähdyksiin saakka ja jos talvehtiminenkin vielä onnistuu.

Ehkä kuitenkin ne parhaimmat kesäkukat – kesäkukkaniityt!

Tänä kesänä meitä suomalaisia on monilla paikkakunnilla hemmoteltu kesäkukkaniityillä. Myös meillä päin on useita kukkivia niittyjä. Kävimme eräänä iltana ystäväporukalla keräämässä kesäkukkia. Mikä värien paljous!

Kesäkukkapelto, josta imimme värejä ja tuoksuja vararavinnoksi talven varalle.
Sylin täydeltä kesää!
Lintuparvet elokuun lopulla
Lintuparvien kokoontuminen muistuttaa kuitenkin saapuvasta syksystä.

4 thoughts on “Samettikukasta salkoruusuun – kesäkukat kaikissa väreissä

  1. Oih, tätä postausta olen odottanut. Niin kaunista kukintaa! <3 Nuo asterit ja salkoruusut, hurjan kauniita, ja daaliat ja kaikki. Nyt näitä kuvia ja tunnelmia talteen talven varalle. Ihanaa syyskuuta! 🙂

  2. Mitä kukkarunsautta ja leiskuvia värejä! Minusta jättiverbena kannattaa ehdottomasti talvettaa kellarissa, vaikken ole sen siemenkasvatusta koskaan kokeillutkaan. Kun vertasin toisten bloggareiden taistelua tammikuussa alkaneesta siementen kylvämisestä ja minikokoisten taimien hitaasta kasvamisesta oman talvetetun jättiverbenani parin kuukauden vaivattomaan esikasvatukseen, niin helpolla pääsin. Verbena oli jo heti kesäkuun alusta reilun kokoinen ja aloitti kukinnankin todella aikaisin, joten en edes aio yrittää sen kasvatusta siemenestä. Perhosilla on siinä oikea paratiisi, sillä koko puskalla on nyt leveyttä n.1,5 metriä ja kukintoja pitkälti toistasataa. Mukavaa alkanutta syyskuuta!

    1. Kiitos kovasti verbanan kasvatusvinkistä! Hienoa kuulla, että talvettaminen voisi onnistua! Ihanaa lämmintä syksyä sinulle ja puutarhallesi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.